Viikko vieroitushoitoa

Tällä viikolla vietin elämäni toista kunnollista palkallista kesälomaviikkoa. Viime vuoden kesälomani oli hääviikkomme ja siksi ikimuistoinen, mutta stressittömyydestä ei viime hetken järjestelyjen vuoksi voinut kyllä edes haaveilla. Tänä vuonna halusin järjestää lomani niin, että oikeasti pystyisin rentoutumaan täysin ja pääsemään irti stressistä.

Vaikka olisin halunnut viettää lomani täysin erossa töistä ja koulusta, oli minun pakko alkuviikolla kuitenkin kirjoittaa hiukan koulujuttuja. Yllätyksekseni se ei minua edes haitannut, koska kerrankin sain kirjoittaa virkeänä ja kiireettä ilman, että työpäivä painoi taustalla. Mieskin oli maanantai-illan töissä, niin sain olla täysin yksin omien ajatusteni kanssa. Kirjoitin esseetä, opettelin blogijuttuja, tein kotiin kunnon suursiivouksen ja kuuntelin rauhallisia suomalaisia popklassikoita Spotifysta. Luin alkuviikosta loppuun myös erään todella mukaansatempaavan kirjan, josta suunnittelen tekeväni oman postauksen piakkoin.

Torstaina kävimme ihanien ystävieni kanssa herkuttelemassa jokirannassa.

Lomaviikon huipensi Ruisrock, jota pääsin juhlimaan ensimmäistä kertaa elämässäni. Löysin festareiden lumon vasta viime kesänä Weekend Festivaleilla, ja Ruisrock sai minut kyllä vielä enemmän koukkuun. Tunnelma oli mahtava: tuhansia iloisia ihmisiä, hellekelit, meriveden ja aurinkorasvan tuoksu ja hymyilemisestä jomottavat poskipäät. Tällä hetkellä ääneni on vielä hieman hukassa ja jalkoja koristaa useat hiertymät, mistä suurimmaksi osaksi on kiittäminen Jenni Vartiaista ja Anssi Kelaa.

Loman kunniaksi tein vähän erilaisen viikon myös salilla. Tavallisen kaksijakoisen treeniohjelmani sijaan hifistelin kolmiosaisella jaolla. Pidempien, lähes kaksituntisten treenien ansiosta ehdin tehdä liikkeitä, joihin ei yleensä ole jäänyt aikaa, ja nauttia treeneistä loppuun asti fiilispohjalla, suorittamatta. Vaikka tämän viikon salireissut olivat paljon rankempia kuin yleensä, sain niistä huimasti lisäenergiaa ja motivaatiota ensi viikkoon, jolloin palaan takaisin tavalliseen yläkroppa–alakroppa-jakoon.

Yleisesti tämä viikko vain vahvisti käsitystäni siitä, että aina paras tapa lievittää stressiä ei ole totaalilepo: joskus mieltä ja kehoa virkistää enemmän täysillä touhuaminen ja tavanomaisesta arjesta poikkeava aktiivisuus. Itse kaipaan hyvin harvoin rehellisiä ”löhölomia”. Saan vireyttä ja jaksamista arkeen ennemmin uusista kokemuksista ja tunteesta, että olen tehnyt jotain erilaista ja kehittävää mielelleni ja keholleni. Arkeen palatessa on mahtavaa tuntea olevansa edes hieman parempi ihminen kuin lomalle lähtiessä ja tajuta saaneensa lisää itsevarmuutta ja kokemuksia jollain elämän osa-alueella.

Tämä oli ehdottomasti hyvä loma. Se jätti minulle levänneen ja virkeän olon, lakatut varpaankynnet, naurusta kipeät vatsalihakset, hentoisen rusketuksen ja unohtumattomia muistoja. <3

Pirkan Amppari-mehujää, ikuinen lemppari!