Syyskuu. Vihdoin.
Syksy
on ollut lempivuodenaikani niin kauan kuin muistan, mutta ikinä ennen en
varmaan ole odottanut sitä näin paljoa. Kesä on ollut poikkeuksellisen raskas
töissä, ja pidän ”kesälomani” vasta nyt syyskuussa, joten tämä päivä on siksi
todella odotettu. Lisäksi kesä on ollut sään puolesta niin epämääräinen, että
siksikin kaipaa jo rehellistä vuodenaikaa.
Syksyn lähestyessä kuulee pääosin vain valituksia kesän loppumisesta. Syksy koetaan synkkänä päätöksenä iloisille kesäpäiville ja merkkinä tylsän arjen alkamiselle. Monilta katoaa kaikki kesän aikana loistava energia ja inspiraatio heti, kun ensimmäiset lehdet varisevat maahan. Itse en
ymmärrä, miten syksy voi masentaa, koska siinä on niin paljon,
mitä rakastaa:
Uudistuminen
ja alusta aloittaminen. Syksy merkitsee minulle uudistumista niin koulun kuin kauneudenhoitorutiinien,
urheilun, kodinhoidon ja ruokailunkin suhteen – kun kaikki on ollut kesällä
vähän retuperällä, syksyllä puhkeaa kauhea vimma pistää asiat järjestykseen ja
siivoksi. Kesällä kasvot pestään milloin mihinkin aikaan vuorokaudesta, salilla
käydään kun töiltä ja terassilta kerkeää, kotona käydään lähinnä nopeasti
pesemässä pyykit ja nukkumassa ja ruokavalio koostuu lähinnä
ravintola-annoksista ja noutoruuasta. Vaikka vapaus ja rentous on kesällä
mukavaa, syksy tuo elämään ihanaa järjestystä ja selkeyttä, jota ainakin itse
kaipaan.
Luvallinen
tunnelmointi kotona. Kesän rientojen jälkeen on ihana sulkeutua välillä neljän
seinän sisälle, kaivaa kaapeista kynttilät ja muuttaa sisustusta
tunnelmallisempaan ja tummempaan. Toisin kuin muut vuodenajat, syksy ei
velvoita mihinkään. Syys- ja lokakuussa ei ole stressaavia suurjuhlapyhiä,
jotka yleensä vain pettävät korkeat odotukset. Pakollisten pönötysjuhlien
sijaan syyskuussa kyläillään spontaanisti ystävien luona ja parannetaan
maailmaa rennosti verkkareissa kynttilänvalossa.
Rutiinit.
Koska teen kesällä vuorotyötä vaateliikkeessä, en saa järjestettyä arkeeni niin
selkeitä rutiineja, kuin henkinen jaksamiseni vaatisi. Siksi odotankin kouluun
palaamista, aikaisia herätyksiä, alkuiltojen treenejä ja iltoja, jotka on
pyhitetty rentoutumiselle (tai pyykinpesulle). Myös se, että pääsen myös
kesäisin vuorotyötä tekevän mieheni kanssa kahdestaan illalla kauppaan, tuntuu
luksukselta kesän yksinäisten lähi-Siwassa pysähtymisten jälkeen.
Pimeys
ja valot. Syksyllä pimeys on erilaista kuin talvella: syksyn pimeys on
sysimustaa ja se peittelee kaiken. Kun talven pimeys on lannistavaa, syksyn
pimeys rauhoittaa ja tuo lämpimän olon. Lapsuudenkotonani syysillan pimennyttyä
keittiöstä sammutettiin kattolamput ja sytytettiin sivu- ja tiskipöydän valot
sekä ruokapöytään kynttilöitä, keitettiin teetä ja syötiin pitkään yhdessä
iltapalaa. Nuo illat ovat isoin asia, jota kaipaan kotoa. Ehkä siksi pimeät syksyiset
illat keittiössä kynttilän valossa tuovat minulle turvallisen ja onnellisen
olon.
Pimeys
on jollain lailla kutkuttavaa myös kaupungissa. Kontrasti sävyttömän pimeyden
ja keskustan satojen valojen välillä on huumaavan tunnelmallista. Kun pyöräilen
illalla kotiin ja sateesta märkä asfaltti heijastaa katulamppujen keltaista
valoa, olen onnellisimmillani. Etenkin Turussa syysillat ovat melkein
taianomaisia, koska Aurajoen rannan ja sen rakennuksien valaistus on
suunniteltu niin taitavasti.
Viileys.
Kesän jälkeen osaa taas arvostaa
iltaisin viileää makuuhuonetta ja aamuja, jolloin ei herää hiestä märkänä
sotkeutuneena peittoon ja lakanoihin. Meikkikään ei valu pois samaa tahtia kuin
sitä sutii naamaan, kun lämpötila kämpässä ei kohoa yli 25 asteen. Ja kirpeät
aamut herättävät mukavasti ensimmäiselle luennolle.
Ruoka.
Kirpeät suomalaiset omenat, sienet ja niistä tehdyt kastikkeet ja kotimaiset
marjat. Nam.
Syysvaatteet.
En jostain syystä vain osaa olla tyylikäs kesällä: osaan kerrospukeutumisen
paljon paremmin kuin nirunarutoppien käytön. Enkä käytä hameitakaan. Talvella
taas on pakko tunkea päälle tyylittömän paljon toppaa ja paksuja kerroksia.
Kevät- ja syysvaatteet ovat eniten mieleeni, ja näistä kahdesta vielä voiton vie
syysvaatteet: muhkeat neuleet, saappaat ja nilkkurit, nahkatakit, viininpunainen
väri ja isot huivit. Gotta love it.
Syksyllä on helppo olla onnellinen ❤
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti